Hakutreenit Ruutanan perällä. Lunta on todella paljon, puoleen sääreen ja ylikin. Keli raskas varsinkin huonokuntoiselle mammalle.
Treenit alkoi pikku sosiaalistamisella Ruutanan Shellin ovien välissä. Seisottiin kymmenisen minuuttia ovien välisssä kun ihmisiä meni ja tuli ohi. Hienosti toi penikka on välittämättä ihmisistä, ryntäilemättä ja rauhallisesti vilkkaissa paikoissa.
Hakumetsässä Jari oli maalimiehenä, tuuli paremmin kuin viime kerralla. Hajuhaulla vielläkin mennään, ei lähetyksiä. Neljä ukkoa piilossa.
Kaksi ekaa hakua meni ihan hyvin. Darrasta näki helposti, kun se sai hajun ja koira meni maalimiehelle reippaasti mutta ei enää niin häsläävästi. Keskilinjalla Darra hiukan innoissaan piippasi, metsään olisi jo kiire uusia herkkuja syömään :).
Kolmannella maalimiehellä Darra näytti saavan hajun tosi kaukana. Hiukan epäröin, mutta päästin silti koiran irti. Koira lähti oikeaan suuntaan, mutta hukkasi hajun, tai ei ollut sitä edes saanutkaan. Darra harhaili kauemmas ja kauemmas, eikä selkeästi saanut mitään hajua. Juoksenteli sinne tänne ja etsi hajua ja maalimiestä, huusin koiraa, mutta koira valitsi maalimiehen etsimisen luoksetulon sijaan. Lopulta Darra sai hajun ja löysimaalimiehen. Hmmmmm...koira ei tullut luokse kun huusin sitä, se selkeästi valitsi maalimiehen etsimisen minun sijasta. Tämä on hyvä ja koira tiesi, miksi siellä metsässä ollaan, maalimies on se tärkein. Mutta pitäishän sen koiran tulla, kun sitä huudetaan.
Viimeiselle maalimiehelle mentiin sitten varmanpäälle. En päästänyt koiraa irti, ennenkuin tiesin varmasti, että sillä on haju.Viimeinen maalimies menikin loistavasti. Viimeisellä palkkana nakkejen lisäksi lelut. Darra jahtasi lelua, juoksi sen perässä, mutta ei vieläkään tuonut lelua takaisin Jarille. Pari kertaa kävi tarjoamassa sitä mammalle. Keskilinjalla leikki vähän Sarin kanssa. Leikkimiseen tarvitsee vielä panostaa, pikku hiljaa siinä(kin) edistytään.
Sarin mielestä Darra voisi jo alkaa risteilemään, mutta minua se epäilyttää. Nyt kun nuo hajuhaut on selvästi koiran pieniin aivoihin mennyt perille, niin tekisi mieli jatkaa kasvattajan leirillä saamillani opeilla. Täytyy miettiä, seuraavalla kerralla ainakin vielä mennään hajuilla. Voisihan siihen hiukan alkaa ottaan lähetyksiä pienillä matkoilla, niin että ensin käydään maalimies katsomassa ja sen jälkeen palataan taaksepäin ja lähetetään koira pienen matkan päästä .Täytyy kysellä, miten Sari on lähetykset aloittanut.
sunnuntai 31. tammikuuta 2010
sunnuntai 24. tammikuuta 2010
keskiviikko 20. tammikuuta 2010
Pakkanen kiristyy
Ja pakkanen senkuin kiristyy.....
Ens viikonlopun treenit vaaravyöhykkeessä. Hakuilijoita olis tiedossa ehkä seitsemän, joten koira joutuu autossa odotteleen kohtuuttoman kauan. Jäätyy jo kymmenen asteen pakkasella. Harmi, taitaa jäädä Darralta väliin hakuilu.
Kotosalla jatketaan olohuone treenejä. Liikkeestä maahanmenoja treenataan ja hyvin se onkin alkanut sujua. Lisäksi treenataan suoraa luoksetuloasentoa ja siitä pyllynheilautuksella sivulle tuloa. Darra on oppinut aina kiertämään sivulle, mutta nyt ajattelin, että edessäistumisesta voisi heilauttaa itsensä perusasentoon. Saas nähdä.
Lenkkitreeninä on otettu hihnakäyttäytymistä. Ensin lenkitän molemmat koirat puistossa ja Irjalan pelloilla, sen jälkeen tuon Dinon kotiin ja jatkan Darran kanssa katutreenejä hihnassa hienosti kulkien. Tavoitteena olla menettämättä hermojaan reilun kuukauden kuluttua Pyhän laskettelureissulla. Josko vaikka koira osais kulkee hihnassa ryntäilemättä.
Noniin, pakkasta 16,1 astetta ja hakutreenit peruttiin.
Darralle ja Dinolle ostin perjantaina hienot hurtan ulkotakit. Nekalan Musti ja Mirri poistivat varastoja ja takit maksoivat á 10 ekee. Fleecevuori ja vedenpitävä päällinen. Ostin myös yhden BOTin, Dinolle sisällä pidettäväksi ja Darralle autoon hekutreeneihin. Saas nähdä vaikuttaisiko tuo Dinon kipuihin ja jäykkyyteen. Eilen pidin sitä Dinolla reilut kolme tuntia ja vaikutti se ainakin sen verran, ettei koira lähtenyt illalla ollenkaan lenkille, iltayöstä sitten väkisin vietiin pissalle.
Koska aamulla oli niin paljon pakkasta, peruttiin tosiaan treenit, pissatettiin koiran pihassa ja mentiin koko porukka saunaan. Varsinkin Dino nauttii saunomisesta nykyään niin paljon. Nyt kuivatellaan mamman tukka ja lähdetään sen jälkeen lenkile, pakkanenkin tuntuu antavan hiukan periksi.
Ens viikonlopun treenit vaaravyöhykkeessä. Hakuilijoita olis tiedossa ehkä seitsemän, joten koira joutuu autossa odotteleen kohtuuttoman kauan. Jäätyy jo kymmenen asteen pakkasella. Harmi, taitaa jäädä Darralta väliin hakuilu.
Kotosalla jatketaan olohuone treenejä. Liikkeestä maahanmenoja treenataan ja hyvin se onkin alkanut sujua. Lisäksi treenataan suoraa luoksetuloasentoa ja siitä pyllynheilautuksella sivulle tuloa. Darra on oppinut aina kiertämään sivulle, mutta nyt ajattelin, että edessäistumisesta voisi heilauttaa itsensä perusasentoon. Saas nähdä.
Lenkkitreeninä on otettu hihnakäyttäytymistä. Ensin lenkitän molemmat koirat puistossa ja Irjalan pelloilla, sen jälkeen tuon Dinon kotiin ja jatkan Darran kanssa katutreenejä hihnassa hienosti kulkien. Tavoitteena olla menettämättä hermojaan reilun kuukauden kuluttua Pyhän laskettelureissulla. Josko vaikka koira osais kulkee hihnassa ryntäilemättä.
Noniin, pakkasta 16,1 astetta ja hakutreenit peruttiin.
Darralle ja Dinolle ostin perjantaina hienot hurtan ulkotakit. Nekalan Musti ja Mirri poistivat varastoja ja takit maksoivat á 10 ekee. Fleecevuori ja vedenpitävä päällinen. Ostin myös yhden BOTin, Dinolle sisällä pidettäväksi ja Darralle autoon hekutreeneihin. Saas nähdä vaikuttaisiko tuo Dinon kipuihin ja jäykkyyteen. Eilen pidin sitä Dinolla reilut kolme tuntia ja vaikutti se ainakin sen verran, ettei koira lähtenyt illalla ollenkaan lenkille, iltayöstä sitten väkisin vietiin pissalle.
Koska aamulla oli niin paljon pakkasta, peruttiin tosiaan treenit, pissatettiin koiran pihassa ja mentiin koko porukka saunaan. Varsinkin Dino nauttii saunomisesta nykyään niin paljon. Nyt kuivatellaan mamman tukka ja lähdetään sen jälkeen lenkile, pakkanenkin tuntuu antavan hiukan periksi.
maanantai 18. tammikuuta 2010
Tottispäivä ja hankihakuilu
Aikaa on vierähtänyt, blogin salasanakin melkein jo unohtunut.
Treenattu ei olla, selityksiä: Darralla kaksi silmätulehdusta ja yksi kennelyskä, Dinolla nivelsiteet rikki kahdesta varpaasta ja silmäluomessa tappelureikä ja koko silmä verestävän punainen. Lisäksi pakkaset ovat huidelleet viikkokaupalla 15 asteen molemmin puolin.
Onneksi hiljaiselosta treenien pariin kiskoi kasvattajan tottispäivät ja toisaalla sinnikäs-Sari hakuiluihin.
Giramin tottispäivä pidettiin Länkipohjan kana-areenalla. Uusi tuttavuus sekä mammalle, että Darralle. Kiva oli treenata isossa tilassa, sisällä. Darra ei ollut ollenkaan niin hämmentynyt tilasta, kuin luulin. Se teki hienosti kaiken sen, mitä sille on opetettu (ja se ei ole paljon se). Kuitenkin muiden treenaamisen näkeminen ja hienojen koirien osaaminen (eritoten Beo tai Pirjo tai mikä se nyt olikaan) innostaa jatkamaan olohuonetreenejä. Ja kunhan nuo lumet sulavat ja tulee lämmin, niin kentällä voidaan hioa talven olohuonetreeneissä opitut taidot.
Hakutreenit mentiin umpihangessa, Ruutanan perällä. Darra jatkoi edelleen hajuhaukuja parin kuukauden tauon jälkeen. Hienosti meni, mamma hiukan tötöili, ekalle maalimiehelle suoraan päälle, eipä siinä paljon Darran nenää tarvittu. Mutta loput kolme haettiin hienosti koiran nenällä, lihapulla-juusto-makkara sekoitus nyt löytyy aina ja varmasti.
Ensi sunnuntaina olis tarkoitus jatkaa hakuilua, samassa maastossa, mutta säätiedotus lupailee taas kiristyviä pakkasia :(. Toivottavasti Pekka Pouta on väärässä.
Treenattu ei olla, selityksiä: Darralla kaksi silmätulehdusta ja yksi kennelyskä, Dinolla nivelsiteet rikki kahdesta varpaasta ja silmäluomessa tappelureikä ja koko silmä verestävän punainen. Lisäksi pakkaset ovat huidelleet viikkokaupalla 15 asteen molemmin puolin.
Onneksi hiljaiselosta treenien pariin kiskoi kasvattajan tottispäivät ja toisaalla sinnikäs-Sari hakuiluihin.
Giramin tottispäivä pidettiin Länkipohjan kana-areenalla. Uusi tuttavuus sekä mammalle, että Darralle. Kiva oli treenata isossa tilassa, sisällä. Darra ei ollut ollenkaan niin hämmentynyt tilasta, kuin luulin. Se teki hienosti kaiken sen, mitä sille on opetettu (ja se ei ole paljon se). Kuitenkin muiden treenaamisen näkeminen ja hienojen koirien osaaminen (eritoten Beo tai Pirjo tai mikä se nyt olikaan) innostaa jatkamaan olohuonetreenejä. Ja kunhan nuo lumet sulavat ja tulee lämmin, niin kentällä voidaan hioa talven olohuonetreeneissä opitut taidot.
Hakutreenit mentiin umpihangessa, Ruutanan perällä. Darra jatkoi edelleen hajuhaukuja parin kuukauden tauon jälkeen. Hienosti meni, mamma hiukan tötöili, ekalle maalimiehelle suoraan päälle, eipä siinä paljon Darran nenää tarvittu. Mutta loput kolme haettiin hienosti koiran nenällä, lihapulla-juusto-makkara sekoitus nyt löytyy aina ja varmasti.
Ensi sunnuntaina olis tarkoitus jatkaa hakuilua, samassa maastossa, mutta säätiedotus lupailee taas kiristyviä pakkasia :(. Toivottavasti Pekka Pouta on väärässä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
