Hakuraketti

No onpas viime päivityksistä taas vierähtänyt. Tässä välillä on ollut jo pieni kesäkin, nyt taas palattu arkeen, sadetta eri muodoissa, tihkuna, lorona, kaatosateena, mutta aina jollain lailla.

Darra on nyt sitten risteilevä hakukoira. Alusta asti Darra on tykännyt tästä reenimuodosta.

Ensimmäisellä kerralla aloitettiin avarassa maastossa niin, että ekat maalimiehet olivat vain muutaman metrin päässä keskilinjasta. Se maalimies, johon rintamasuuntani osoittaa, on kyykyssä ja Darra saa heti palkan, kun itse hoksaa lähteä ja juosta maalimiehelle. Palkkauksen aikana käännän rintamasuunnan vastakkaista maalimiestä kohti ja kun palkkaava maalimies nousee ja muuttuu passiiviseksi, Darra turhautuu, katselee, että mitäs nyt, huomaa mamman selän, juoksee mamman viereen ja bongaa vastakkaisella puolella kyykkyilevän maalimiehen, joka taas palkkaa. Mitenkään en Darraa auta tai komenna tai vihjaile, kaikki saa päätellä itse. Tällävälin toisenpuolen maalimies etenee ja menee myös syvemmälle. Radan lopussa maalimiehen on tarkoitus olla 50 metrissä, tietenkin riippuen maastosta, näkyvyydestä ja koiran osaamisesta.

Ensimmäiset harjoitukset on Darralle otettu selkeässä ja avarassa maastossa. Palkkana on makupalat, ahne koira kun on.

Eilen oltiin sitten hiukan haastavammassa maastossa, oli pusikkoa ja kaatuneita puunrunkoja.
Aloitettiin taas niin, että maalimiehet olivat lähellä, mutta tarkoitus oli syventää melko nopeati.
Darra näki, kuinka molemmat maalimiehet menivät metsään.
Ja sillä sekunnilla, kun päästin sen irti hihnasta, se ryntäsi Sarille, yksi pieni makupalan pala, kiitti, ja keskilinjan kautta toiselle puolelle Jarille. Jarilla ei ehtinyt ottaa yhtään palkkaa vaan keskilinjan kautta Sarille. Yks makupala palanen ja keskilinjan kautta Jarille, ei makupaloja heti keskilinjan kautta toiselle puolelle. Oli siinä vauhdissa ihmeissään mamma rintamasuuntineen puhumattakaan maalimiehistä, jotka yrittivät ehtiä edetä ja katsoa sopivaa paikkaa ja vielä ehtiä kyykistyä, ennenkuin Darra pyyhälsi paikalle. Ehkä neljännen piston jälkeen Jari sai Darran pysähtymään ja pystyi syötteleen palkkaa sille. Kuitenkin hyvällä vauhdilla edettiin loppuun asit. Keskilinja ehkä 100 metriä (jäi minulta laskematta) ja pistoja tuli toista kymmentä.
Hyvin meni kaikenkaikkiaan, vauhtia riitti. Yksi pysähdys, pissalle ja jotain haisteleen loppupäässä ja palasi siitä takaisin "väärälle" puolelle. Sari onneksi huomasi tämän, eikä palkannut. Darra tajusi nopeasti, että mammahan katselee tuonne toiseen suuntaan, siellähän minunkin pitäisi olla.

Erittäin hyvää harjoituksessa oli vauhti, rohkeus mennä maalimiehelle ja se, että Darra oikeasti vaihtoi puolta keskilinjan kautta niin, että joka kerran tuli mamman vierestä ja katsoi rintamasuunnan. Hyvä hakukoiran alku.

Mielenkiintoinen treeni kaikenkaikkiaan. Kurtsan on jo niin taitava ja vauhdikas myöskin. Otettiin Kurtille ja Touholla mielikuvaharjoitukset niin, että molemmat maalimiehet näyttäyivät piilolla alkaen loppupäästä, siirtyivät takalinjaa seuraavalle piilolle jossa näyttäytyivät jne, kunnes jäivät jo valmiiksi ykköselle ja kakkoselle. Sitten vaan piilossa rata toisinpäin. Iloista menoa molemmilla. On hienoa katsella noita meidän ryhmän taitavia ja innokkaita koiria, jotka nauttivat hakutreeneistä, ottavat kymmen pistoa aina yhtä iloisesti ja vauhdikkaasti, ja kun lopetetaan, näyttävät siltä, että vielä olisi kymmenen pistoa mennyt halukkaasti ja helposti.