Leirielämää

Giramin leiriviikonloppu on ohi. Kivaa oli, paljon saatiin vinkkejä ja ohjeita, miten treenata ja mihin kiinnittää huomiota. Kiitoksia kaikille mukanaolleille, kouluttajille ja erityiskiitos Miialle järjestelyistä.

Leirille saavuttiin Darran kanssa perjantai iltapäivänä. Veljille (varsinkin Aatulle) Darra piti ihme pörinää, kerkesin ihan hämmästymään moista agrea. Mutta illalla jo käytiin Valon kanssa sylipainia ja juostiin ympäri peltoa ihan sovussa.

Perjantaina Darra etsi ensimmäisen esineensä "ruudusta". Miia vei Darran nähden hanskan muutaman metrin päähän ja sieltähän Darra sen sitten kävi etsimässä. Taitavaa :)

Lauantai valkeni kauniina, aurinkoisena mutta kylmänä. Ensin aamiaisen kautta jälkitreeniin. Kouluttajana oli Marja Muhonen. Darran suurinpiirtein ensimmäinen jälki.
Eka jälki pellolla meni Darralta hyvin, kanapalat vain olivat liian näkyvä herkku, joten Darran ei olisi edes tarvinnut jäljestää. Käytti silti nenää ja piti kuonon maassa. Toisestakin jäljestä Darra selvisi ihan hyvin. Jäljestä taas sanottiin, ettei sen tarvitse eikä se saa olla mikään traktorin ura pellossa, josta koira ei edes voi eksyä. Darra käytti nenää hyvin siitä huolimatta, että jälki oli huonosti tehty.
Tulee niin mieleen Harry Tast, näyttelytuomari, joka ihan arvosteluun laittoi, että esittäjä pilaa koiran mahdollisuudet. Jäljentekijä pilaa koiran jäljestyksen. :(

Ruokailun jälkeen oli vuorossa PK-tottis. Kouluttajana oli Asko Hämäläinen.
Tottiksessa Darra teki seuraamiset, sivulla olot ja luoksetulon, juurikin niin kun yleensäkin. Mamma vaan palkkaa huolimattomasti, eikä vaadi täydellistä suoritusta. Pikku koiraa kun vahvistaa sinnepäin tekemisestä, niin jossain vaiheessa se sinnepäin tekeminen on sitten korjattava. Uusia tuulia ja vinkkejä tuli tottikseenkin. Täytyypä koittaa kouluttaa eteenmenoa Askon ohjeilla.

Sunnuntaina oli vuoden ensimmäinen kunnon syysmyrsky. Ja hakumetsään lähdettiin aamiaisen jälkeen. Kouluttajana Pia Pursiainen Nokialta. Ensin hakuili isot, osaavat koissut. Kun kaksi koiraa oli ollut haussa, huomattiin, että aikaa oli vierähtänyt alueen tekemiseen ja kahteen koiraan reilut kolme tuntia ja lopuille neljälle koiralle oli aikaa yhteensä tunti ennen ruokailua. Sitten otettiinkin tosi vauhdilla loput.
Darralle tehtiin reaktioharjoituksia, niin että maalimies makasi jossain näreen alla, ja merkistä nähtiin, minne päin tuuli. Darran kanssa lähdettiin etenemään tuulen alapuolelta niin, että Darra oli vapaana ja kulki mukanani laajassa kaaressa maalimiestä kiertäen. Mitään ei Darralle puhuttu, eikä sitä ohjattu. Se vain oli metsässä kävelyllä, kunnes yht'äkkiä se nosti nenänsä korkealle ja sai maalimiehen hajun nenäänsä. Rohkeasti Darra ryntäsi tutkimaan, mikäs nainen täällä kuusen alla makaa ja saikin palkaksi heti juustokabanossia ja paljon kehuja.
Maalimies vaihtoi piiloa ja taas lähdettiin Darran kanssa kaartamaan tuulen alapuolelta ja etsimään hajua. Darra kuljeskeli metsässä, mutta löysi nopeasti hajun ja tiesi heti, että siellä jossain se kabanossinainen taas lymyää. Ja ei kun syömään. Ahneus ja ikuinen nälkä on hyvä motivaattori. Helpon näköistä Darralle ja reaktiot niin voimakkaita, että jopa minäkin ne huomasin.
Tosiaankin hienot reaktiot heti ensimmäisellä kerralla, ei muuta kuin hakuporukkaa etsimään. Paljon on haussakin systeemit muuttuneet, maalimies heti alusta asti piilossa ja koiralle haetaan haju metsästä. Poissa on paot ja haamut ym. Koitanpas Pian ohjeilla hajuhakujen avulla tehdä pistoista suoria heti alusta asti. Katsotaas miten käy.

Leirillä oli tosi mukavaa, kiitokset myös Äijälle, Lukelle, Tytille, Maisalle, Piitulle, Valolle, Aatulle, Beolle, Tatzille. Ootte te kaikki niin kauniita ja älykkäitä :)